Muuttoliike

Ihmiskunnalle on ollut ominaista olla liikkeellä. Aikaisempina vuosisatoina liikkuminen oli usein hidasta ja vaivalloista, mutta tällöinkin on tapahtunut suuria siirtymiä, jopa niin sanottuja kansainvaelluksia. Uudella ajalla pitkien matkojen taittaminen on ollut paljon aikaisempaa helpompaa meriliikenteen kehittymisen sekä teiden ja rautateiden rakenteamisen myötä. Lopuksi tulivat lentokoneet, joilla pääsee toiselle puolelle maailmaa muutamassa tunnissa. Uudelle ajalle on kuitenkin tunnusomaista myös ajattelutapa, että ihmisten tulisi olla paikallaan, pysyä siellä missä hänen juurensa ovat. Nationalistinen ajattelutapa rakentuu laajenevien sosiaalisten kehien kautta siten, että lähtöpiste on nimenomaan tietyssä paikassa asuva perhe ja sen koti sekä sitä ympäröivä kotiseutu. Yhä suurempi osa maailman ihmisistä ei kuitenkaan asu synnyinseudullaan, vaan jossain muualla. Ne ihmiset, jotka asuvat eri maassa kuin missä ovat syntyneet, muodostavat yhden suurimmista kansakunnista. Kansainvälinen muutto onkin syytä nähdä tämän päivän ihmiskunnan normaalina olotilana, jatkuvana liikkeenä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö maahan- ja maastamuuttopolitiikkaa yhä voitaisi ja pitäisikin harjoittaa.

Omia julkaisujani aiheesta:

Saukkonen, Pasi (2020). Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.

Pasi Saukkonen: Kirja-arvio Joakim Ruistin kirjasta Global Migration – orsaker och konsekvenser. Nordisk Kulturpolitisk Tidskrift 22: 2, 385–390

Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen ja MInna Säävälä: Muuttajat: kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Gaudeamus 2013, Helsinki.

Pasi Saukkonen: Maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka. Teoksessa Martikainen, Tuomas, Saukkonen, Pasi ja Säävälä, Minna (toim.): Muuttajat: kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta Gaudeamus 2013, Helsinki.

Pasi Saukkonen: Laajenevista kehistä kytkeytyviin verkostoihin? Kansallisuus, sivilisaatio ja maailmankulttuuri globalisaation aikakaudella. Historiallisia papereita 10: Maailmankulttuurit. Verkkojulkaisu. 2001.

Jätä kommentti