Ettei totuus unohtuisi

Kansainvälinen muuttoliike seurauksineen on iso ja tärkeä asia globaalisti ja Euroopassa ja Suomessakin. Aiheesta on viime päivinä käyty paljon julkista keskustelua. Sekä joidenkin poliitikkojen että muutamien tiedotusvälineiden toimesta on joillekin saattanut syntyä sellainen kuva, että Suomessa olisi todella paljon maahanmuuttajia, että Suomeen muutettaisiin juuri nyt erityisen paljon ja että maahanmuuttajien joukossa olisi ennen muuta turvapaikanhakijoita. Todellisuudessa tilanne on koko lailla päin vastoin.

Tuon tässä kirjoituksessa esille joitain tuoreimpia tietoja maahanmuuttajista Suomessa ja maahamme kohdistuvasta muuttoliikkeestä. Käytän hyväksi ennen muuta OECD:n tuoretta Migration Outlook -julkaisua, joka tarjoaa mahdollisuuden kansainväliseen vertailuun. Suomea kannattaa näissä asioissa verrata ennen muuta muista Pohjoismaista Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan sekä Alankomaihin ja Belgiaan. OECD:n julkaisun verkkoversiosta pääsee käsiksi tässä kirjoituksessa hyödynnettyihin excel-taulukoihin.

Vuonna 2017 Suomessa oli noin 356 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä, jotka muodostivat 6,5 prosenttia koko väestöstä. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, ulkomailla syntyneiden osuus on mainituista kuudesta maasta selvästi pienin. Itse asiassa Euroopan unionissa ei ole kovin monta maata, jossa maahanmuuttajien osuus väestöstä olisi yhtä vähäinen kuin Suomessa. Käyttämässäni lähteessä ei ole tuoreita tietoja kaikista OECD-maista, mutta todettakoon, että vastaava prosenttiosuus oli vuonna 2016 tai 2017 Islannissa 13,9, Irlannissa 17,0, Sloveniassa 16,8 ja Sveitsissä 29,3. Ja jos maahanmuuttajien lapset eli niin sanottu toinen sukupolvi otettaisin huomioon, ero Suomen ja kuviossa näkyvien maiden välillä kasvaisi entisestään.

Kuvio 1. Ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä Alankomaissa, Belgiassa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa 2005-2017, %. Lähde: OECD.

Ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä 2005-2017

Kuviosta paljastuu samalla, että Suomi ei ole ottanut näitä viittä muuta maata erityisen paljon kiinni viime vuosina. Näin on, vaikka mukana on kaksi ”tiukan maahanmuuttopolitiikan” maata, Tanskan ja Alankomaat, ja vaikka Suomi aloitti 1980- ja 1990-luvun taitteessa koko lailla nollasta mitä tulee maahanmuuttajien määrään ja osuuteen väestöstä maassamme. Matalan lähtötason vuoksi parin viime vuosikymmenen muutos vaikuttaa kuitenkin meillä dramaattisemmalta kuin monen muun maan kehitys.

Alla oleva kuvio havainnollistaa, että ulkomaan kansalaisten muutto Suomeen on ollut mainitulla ajanjaksolla kaikkineen varsin vähäistä. Vuonna 2016 Suomeen muutti 27 300 ulkomaan kansalaista, kooltaan maamme kanssa samankokoisiin Norjaan 58 500 ja Tanskaan 58 700. Belgiaan muutti samana vuonna 103 200, Ruotsiin 143 000 ja Alankomaihin 182 200 ulkomaalaista. Yhtenäkään tarkastelussa olevana vuotena Suomeen ei ole muuttanut enemmän ulkomaan kansalaisia kuin nationalistisesta politiikastaan tunnettuun Tanskaan. Muutto Norjaan on ollut selvästi korkeammalla tasolla, myös aikana jolloin Edistyspuolue on ollut hallituksessa.

Kuvio 2. Ulkomaan kansalaisten maahanmuutto Alankomaihin, Belgiaan, Norjaan, Ruotsiin, Tanskaan ja Suomeen vuosina 2006-2016, tuhatta henkilöä. Lähde: OECD.

Ulkomaan kansalaisten maahanmuutto 20004-2016

Vuoden 2015 jälkipuoliskolla ja vuoden 2016 alussa tapahtuneen Eurooppaan suuntautuneen muuttoliikkeen voimakkaan kasvun yhteydessä Suomessa korostettiin, sinänsä täysin oikeutetusti, että Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä oli väestön kokoon suhteutettuna yksi Euroopan suurimpia. Siinä yhteydessä jätettiin kertomatta, tai ihan vilpittömästi unohdettiin, että tämä oli erittäin poikkeuksellista.

On ensinnäkin hyvä muistaa, että ”pakolaiskriisi” ei kohdannut Eurooppaa ensimmäistä kertaa, vaikka puhuttaisiin vain kylmän sodan jälkeisestä ajasta, vaan useissa maissa vastaavanlainen tilanne kohdattiin jo 1990-luvun alussa. Silloin tuli Suomeenkin jonkin verran pakolaisia ja turvapaikanhakijoita Somaliasta (osin Neuvostoliiton kautta) ja Jugoslaviasta, mutta eurooppalaisessa kontekstissa tuskin havaittavia määriä. Näistä eroista Suomen ja muutamien muiden maiden välillä löytyy hyvä havainnollistava kuva toisesta OECD-raportista nimeltä Is This Humanitarian Crisis Different, sivulta 5.

Lisäksi Suomen tapauksessa turvapaikanhakijoiden määrät ovat tippuneet muiden maiden maahanmuuttopoliittisten päätösten, Euroopan unionin ja Turkin välisen sopimuksen solmimisen ja Suomeen itärajan kautta kulun rajoittamisen seurauksena nopeasti takaisin alas. Vuonna 2017 Suomeen jätettiin näiden OECD:n tilastojen perusteella 4 330 uutta turvapaikkahakemusta. Tanskassa ja Norjassa luku oli vielä hieman alempi, mutta Belgiassa 14 040, Alankomaissa 16 090 ja Ruotsissa kaikista rajoituksista huolimatta yhä 22 190.

Alla olevista kuviosta ensimmäinen näyttää uusien turvapaikkahakemusten määrän kehityksen näissä maissa vuosina 2004-2017. Koska Ruotsin tilanne vuosien 2014 ja 2015 osalta on niin suuresti muista maista poikkeava, jälkimmäisessä kuviossa näkyvät vain nuo viisi muuta maata. Kaiken kaikkiaan siis ei ole olemassa mitään perusteita pitää yllä mielikuvaa, jonka mukaan Suomeen olisi juuri nyt kohdistumassa turvapaikanhakijoiden joukkomuuttoa.

Kuvio 3. Uusien turvapaikkahakemusten määrä Alankomaissa, Belgiassa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa 2004-2017. Lähde: OECD.

Turvapaikanhakijoiden muutto 2004-2017

Kuvio 4. Uusien turvapaikkahakemusten määrä Alankomaissa, Belgiassa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa 2004-2017. Lähde: OECD.

Turvapaikanhakijoiden muutto 2004-2017 ilman Ruotsia

Viimeksi mainittua asiaa voidaan havainnollistaa myös tiedoilla Maahanmuuttovirastosta. Alla olevassa kuviossa näkyvät Suomen vastaanottamat turvapaikkahakemukset vuoden 2015 alun ja toukokuun 2018 lopun välisenä aikana. Koko tänä aikana Suomi on vastaanottanut 44 766 turvapaikkahakemusta, joista ylivoimainen osa siis vuoden 2015 jälkipuoliskolla. Sen jälkeen tilanne on ollut hyvin rauhallinen. Kuviota katsoessa kannattaa huomioida, että ne sisältävät myös viime vuosina melko runsaasti jätettyjä uusintahakemuksia sekä Euroopan unionin sisäisiä siirtoja.

Kuvio 5. Turvapaikkahakemukset Suomeen 1/2015-5/2018. Lähde: Maahanmuuttovirasto.

Kansainvälinen suojelu hakemukset 2015-2018.svg

Samasta lähteestä saadaan vahvistusta sille, että Suomeen ei ylipäätään ole tällä hetkellä kohdistumassa millään muotoa laajaa, saati hallitsematonta, maahanmuuttoa. Viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikana muiden kuin EU- ja ETA-kansalaisten hakemia oleskelulupia on haettu varsin maltillisesti (kuvio 6), ja Venäjän federaation suunnasta tulevat hakemukset ovat ylivoimaisesti suurin hakijaryhmä kuten ennenkin. Vähäistä on ollut myös muista EU-maista tai ETA-maista Suomeen kohdistuva muutto (kuvio 7), eikä silläkään puolella virolaistaustaisten ykkösasemaa näytä haastavan mikään. Hallituksen uusi maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja taloudellinen nousukausi eivät ainakaan vielä ole saaneet tällä rintamalla muutosta aikaan.

Kuvio 6. Oleskelulupahakemukset Suomeen 1/2015-5/2018. Lähde: Maahanmuuttovirasto.

Oleskelulupahakemukset 2015-2018

 

Kuvio 7. EU-kansalaisten rekisteröinnit Suomeen 1/2015-5/2018. Lähde: Maahanmuuttovirasto.

Eu-kansalaisten rekisteröinnit 2015-2018

Omista maahanmuuttoasioistamme ei siten kannata eurooppalaisissa yhteyksissä kovin suurta numeroa tehdä, eikä maahanmuutosta liene mitään syytä tehdä suurta, saati suurinta, yhteiskunnallista kysymystä edessä olevana vaalikeväänä. Tilanne on tällä hetkellä hyvin vakaa. Jos jostain pitäisi olla huolissaan, niin työperusteisen maahanmuuton vähäisyydestä.

Siirtolaisuus eri muodoissaan koskettaa kuitenkin meitäkin. Siksi Suomi tarvitsee myös lähivuosina asiallista keskustelua kansainvälisestä muuttoliikkeestä ja sen hallinnasta yleensä ja Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta ja sen seurauksista. Etenkin pääkaupunkiseudulla ja joillain muilla paikkakunnilla yhteiskunta muuttuu niin paljon, että niin maahanmuuttajien kuin kantaväestönkin kotoutumisen edistämiseen täytyy kiinnittää asianmukaista huomiota riittävin resurssein.

Myös näistä asioista OECD on kirjoittanut ansiokkaasti. Järjestön Working Together for Local Integration of Migrants and Refugees -raportista laatimani Suomen oloihin sovitettu suomenkielinen tiivistys on vastikään julkaistu Helsingin kaupunginkanslian Työpapereita-sarjassa nimellä Kotoutuminen tapahtuu kaupungeissa.

 

Mainokset

10 thoughts on “Ettei totuus unohtuisi

  1. Kiitos, Pasi, tästä sangen tarpeellisesta muistutuksesta tärkeine tilastotietoineen. Miten saisimme nämä tiedot vielä laajemman yleisön saataville? Kirjoita HS:n Vieraskynä-palstalle! Näkyvä kontribuutiosi keskusteluun olisi hyvin tärkeä aikana, jolloin pääministerimme väittää näin vaalien alla mahdollisesti persuilta ääniä kalastellessaan turvapaikanhakijoita talouspakolaisiksi, perustellen väitettään hyvin oudoilla tilastotiedoilla. Olin häneen yhteydessä ihmetelläkseni lauantain julkituloa ja lähetin muutaman tilastotiedon minäkin. Hän vakuutti tietojensa olevan paikkansapitäviä ja mainitsi informanttinaan mm. Italian pääministeri Salvini (!!) . Tämä oli henk.koht. vakuuttanut hänelle, että 80 % tp-hakemuksista on Italiassa tänä vuonna hylätty. Kun lähetin hänelle Italian valtion tilastokeskuksen tilaston (http://www.interno.gov.it/it/sala-stampa/dati-e-statistiche/i-numeri-dellasilo), jonka tietojen mukaan hylättyjä on tämän vuoden puolella 60 % hakemuksista, pääministeri kuittasi 20 % eron toteamalla expressis verbis: ”Suurin osa silti.” Mitäpä pikkuseikoista… Kiitos työstäsi! Sirpa H.

    Tykkää

  2. Kiitos Sirpa, kommenteistasi jotka tulivat ennen kuin olin ehtinyt edes levittää juttua! Jätin nuo turvapaikanhakuperusteita koskevat asiat tämän jutun ulkopuolelle, kun ajattelin, että ne vaativat oman pohdintansa. Houkutusta kyllä oli. Toisin kuin nämä esittämäni muuttoliiketiedot, tiedot maahanmuuttajien motiiveista ja perusteista ovat todella vaikeasti luotettavasti tilastollisesti selvitettävissä. Jo pelkästään siitä syystä olisi syytä olla varovainen suorasukaisten väitteiden esittämisessä.

    Tykkää

  3. Olisi kiinnostava nähdä erittelyjä ikäluokittain sekä ulkomailla syntyneiden sekä äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien osuudesta.

    EVAn analyysissa tulevaisuuden tekijä puhutaan tarpeesta 34 000 maahanmuuttajalle vuodessa. Se on yli puolet syntyvästä ikäluokasta, joten väestörakenne muuttuisi valtavan nopeasti ja parissa vuosikymmenessä kolmasosa 40-vuotiaista olisi ulkomailla syntyneitä. Nykyisellään saman analyysin mukaan tulee 18000 vuodessa, mikä sekään ei ole kovin merkityksetön määrä, vaan valtava demografinen, kielellinen kulttuurinen murros ikäluokissa joita maahanmuuttajat edustavat.

    Tykkää

  4. Totuutta ei tietenkään pidä unohtaa. Suomalaiset ovat joutumassa omassa maassaan vähemmistöön siis hiukan muita Euroopan kansoja hitaammin. Propagandaa tämän tavoitteen edistämiseen toki tarvitaan, mainitseehan Saukkonenkin ”kantaväestön kotouttamisen” uuteen todellisuuteen.

    Tykkää

  5. ”Suomea kannattaa näissä asioissa verrata ennen muuta muista Pohjoismaista Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan sekä Alankomaihin ja Belgiaan. ”

    Miksi juuri näihin maihin? Väistämättä tulee fiilis, että otanta on otettu sen mukaan millä käppyrät saadaan näyttämään halutulta. Muutama itäisempi EU-maa mukaan, niin näyttää ihan toiselta. Aika (älyllisesti)epärehellistä myydä tuota ”totuutena”.

    Haluammeko ihan määräntietoisesti pyrkiä samaan sarjaan kuin Ruotsi vai voisiko suunta olla joku maa, jolla ei ole merkittäviä ongelmia maahanmuuton kanssa? Nyt otannasta paistaa lähinnä läpi tekijän oma näkemys siitä, mihin suuntaan asioita pitäisi viedä. Ei mikään objektiivinen analyysi.

    Tykkää

  6. Kiitos faktapohjaisesta kirjoituksesta. Olen kuitenkin eri mieltä etteikö maahanmuutosta saisi tehdä suurta yhteiskunnallista kysymystä koska tilanne on tällä hetkellä vakaa. Päin vastoin nyt olisi hyvä hetki pyrkiä keskustelemaan maahanmuutosta sillä ”kriisissä” se ei onnistu.

    Eritoten asiapitoista keskustelua tarvittaisiin maahanmuuttopolitiikasta, siitä minkälaista maahanmuuttoa eri ihmiset/puolueet toivovat Suomen harjoittavan. Emme kaipaa ääripäitä huutelemaan keskenään; siis heitä, jotka haluavat kaikki eriväriset ulos Suomesta, tai heitä, joiden mielestä on rasistista edes keskustella maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista kansantaloudelle.

    Monen on ilmeisen vaikea käsittää että maahanmuuttopolitiikka on samanlainen politiikan lohko kuin mikä tahansa muukin ja siitä pitäisi pystyä keskustelemaan siten. Keskustelkaamme maahanmuuttopolitiikasta yhtä asiapitoisesti kuin sotesta, vaikka en väitä että sotessakaan aina pysytään faktoissa.

    Tykkää

  7. Teeppä samanmoinen tutkimus kotimaamme raiskauksista ja niiden mahdollisesta kasvusta suhteessa ulkomaalaisten määrään. Muista eritellä kansallisuudet, jotta saadaan tarkkaa dataa. Tutki myös että kuinka moni seksuaalirikollinen niin sanotuista kantasuomalaisista on ulkomaalaistaustainen esim vanhemmat maahanmuuttajia tai kansalaisuuden saanut henkilö.

    Tarvittavat tiedot löydät tilastokeskuksen sivuilta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s