Ulkomaalaisen näköinen henkilö

Eilen 18. elokuuta tapahtui Turussa hirvittävä väkivallanteko, jota ei voi puolustaa millään. Uhrien omaiset ansaitsevat kaiken myötätunnon ja osanoton. Toivottavasti tapahtuneessa loukkaantuneet selviävät sekä fyysisesti että henkisesti.

Myös Suomen ja Turun poliittinen ja virkamiesjohto tarvitsee tällaisella hetkellä kansalaisten tukea. Järkyttävissä tilanteissa yhteiskunta joutuu samalla kokeeseen, jossa testataan sen ja erityisesti valtion ja kuntien johdon toimintakykyä vaikeissa olosuhteissa.

Tästä huolimatta, tai osittain tästä syystä, on kuitenkin myös välittömästi puututtava siihen, jos toiminta ei ole tarkoituksenmukaista tai jos se on jopa vahingollista yhteiskuntarauhan ja kansalaisten toisiaan kohtaan kokeman luottamuksen kannalta.

Lähellä väkivallanteon tapahtumapaikkaa, Turun kauppatorin nurkalla, oli paria tuntia aikaisemmin päättynyt Suomen somalialaistaustaisten kaksipäiväinen Iska Warran -konferenssi. Tässä seminaarissa oli puhuttu ja keskusteltu etenkin somalialaistaustaisten työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvistä kysymyksistä.

Seminaarin toisen päivän päätti paneelikeskustelu, johon osallistui somalialaistaustaisia kunnallisvaltuutettuja Turusta ja pääkaupunkiseudulta. Keskustelun taso oli erinomainen, eikä somalialaisyhteisölle vaikeitakaan aiheita vältelty. Olisipa paikalla ollut enemmän tutkijoita ja tiedotusvälineiden edustajia.

Vaikka meillä on tutkimukseen perustuvaa tietoa siitä, että somalialaiset kohtaavat Suomessa syrjintää ja jopa rasismia, läsnä olleet eivät halunneet ottaa kantaakseen passiivisen uhrin viittaa. Monissa puheenvuoroissa korostettiin, kuinka suomalainen yhteiskunta on muuttunut parempaan suuntaan ja kuinka se on paljolti somalaistaustaisten omista tiedoista, taidoista ja asenteista kiinni, että elämässä pärjää.

Ihan lopussa joku yleisöstä nosti kuitenkin esille kysymyksen siitä, milloin sitä Suomessa lakkaa olemasta ulkomaalainen. Suurin osa seminaarin noin viisikymmenhenkisestä Suomensomalialaisjoukosta oli asunut Suomessa jo lähes kolmekymmentä vuotta, osa heistä oli Suomessa syntyneitäkin.

Koska seminaari kaikin puolin oli niin kuin mikä tahansa Suomessa järjestetty keskustelutilaisuus, tähän kysymykseen vastaaminen jäi kesken: tilaisuus piti nimittäin saattaa ohjelman mukaan ja kutakuinkin aikataulussa päätökseen. Kysymys jäi kuitenkin elämään varmasti muidenkin kuin minun mieleen.

Samana päivänä kello 19 alkoi poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista. Virkavallan edustajien jälkeen ääneen pääsi sisäministeri Paula Risikko.

Muiden asioiden ohella hän halusi vastata epäiltyä tekijää koskevaan kysymykseen, joka oli roikkunut ilmassa jo jonkin aikaa mutta jota kukaan ei ollut esittänyt. Ministeri Risikon mukaan kyse oli ulkomaalaisen näköisestä henkilöstä, jonka henkilöllisyyttä ei kuitenkaan tiedetä.

Mitä ministerin päässä oli liikkunut ennen tuota muotoilua? Vai oliko siellä liikkunut mitään?

Oliko ilmaisu ”ulkomaalaisen näköisestä” tarkoin harkittu, vai tuliko se spontaanisti kaukaa mielen syvyyksistä Suomessa asuvien ihmisten itsestään selvästä erottelusta suomalaisen näköisiin ihmisiin ja ulkomaalaisen näköisiin ihmisiin? (Vrt. perjantain 18.8. Helsingin Sanomien kirjoitus ”meidän suomalaisten geeniperimästä”.)

Myöhemmin illalla ilmaisu muuttui poliisin tiedotuksessa siten, että puhuttiin ulkomaalaistaustaisesta henkilöstä, yhä tietämättä varmaksi hänen henkilöllisyyttään. Media näyttää toisinaan asettaneen sanan lainausmerkkeihin.

Tilastokeskuksen vuonna 2012 käyttöön ottaman syntyperäluokituksen mukaan ulkomaalaistaustainen on väestötietojärjestelmässä sellainen henkilö, jonka molemmat vanhemmat, tai ainoa tiedossa oleva vanhempi, on syntynyt ulkomailla.

Vuonna 2015 Suomessa oli tällä tavalla määriteltynä noin 340 000 ulkomaalaistaustaista. Heistä noin 53 000 on syntynyt Suomessa eli he eivät ole maahanmuuttajia, vaikka ovatkin tilastollisessa mielessä ulkomaalaistaustaisia. Suurella osalla ulkomaalaistaustaisista on Suomen kansalaisuus.

Ylivoimaisesti suurimmat taustamaaryhmät ovat venäläis- tai neuvostoliittolaistaustaiset sekä virolaistaustaiset. Heistä monet ovat myös maahanmuuttajia, eikä läheskään kaikilla ole Suomen kansalaisuutta. Silti me tuskin ajattelemme, että he olisivat ”ulkomaalaisen näköisiä henkilöitä”.

Suomen somalialaistaustaisista yli kolmannes on syntynyt Suomessa, suuri osa heistä on Suomen kansalaisia ja ylivoimainen osa heistä puhuu sujuvasti suomea tai ruotsia. Silti monien meistä mielestä on varmaan luontevaa ajatella heitä ”ulkomaalaisen näköisinä henkilöinä”. Miltähän Risikon muotoilu on heidän korvissaan kuulunut?

Tässä yhteydessä on myös hyvä muistuttaa, että kaikki Suomessa tapahtuneet koulusurmaajat ovat olleet ”suomalaisen näköisiä ihmisiä”, samoin esimerkiksi Helsingin yliopistoa kohtaan terroritekoa suunnitelleet. Euroopassa toistaiseksi hirvittävimmän yksittäisen teon tehnyt henkilö oli ”mitä norjalaisimman näköinen”.

Miksi sisäministeri ylipäätään halusi ottaa asian esille tässä tiedotustilaisuudessa, vaikka epäillyn tekijän henkilöllisyyttä ei ollut tiedossa? Arvostan häntä poliitikkona aika lailla ja haluan ajatella asian myönteisesti siten, että hän halusi ehtiä ennen sosiaalista mediaa, jossa joka tapauksessa olisi alkanut keskustelu epäillyn ulkonäöstä. Ellei hän olisi nostanut asiaa esille, tuossa keskustelussa olisi myös pian syytetty hallitusta asioiden pimittämisestä.

Silti kirjoitan tätä tekstiä siksi, että hän tällaisessa vaikeassa tilanteessa aiheutti muotoilullaan juuri sitä vahinkoa, jota meidän pitäisi välttää ja jota me myös voisimme välttää olemalla tarkempia ilmaisujemme kanssa. Ajat ovat sellaiset, että meidän kaikkien, mutta erityisesti poliitikkojen on väsymättä nähtävä vaivaa kansallisen yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamiseksi.

Tässä tilanteessa kannattaakin lukea myös YLE:n toimittajan Ville Seurin artikkeli tältä aamulta. Väkivallanteon yhteydessä uhreja auttoivat oman henkensä ja terveytensä likoon pannen monet ihmiset. Osa heistä on artikkelissa ilmaistujen nimien perusteella todennäköisesti ”ulkomaalaisen näköisiä henkilöitä”. Ainakin yksi heistä oli myös ulkomaalainen, ruotsalainen, jota Expressen kuvaa Hassaniksi Tukholmasta.

 

 

 

 

Mainokset

One thought on “Ulkomaalaisen näköinen henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s