Mihin maahan turvapaikanhakijan kannattaa tulla?

Vuoden 2015 tapahtumat Eurooppaan suuntautuvassa kansainvälisessä muuttoliikkeessä kiihdyttivät keskustelua siitä, mihin maahan turvapaikanhakijoiden on helppo jäädä ja mistä heitä puolestaan todennäköisesti käännytetään kielteisen päätöksen jälkeen takaisin.

Tällä kysymyksellä on monia ulottuvuuksia. Kansainvälisten sopimusten – tässä tapauksessa Yhdistyneiden kansakuntien pakolaissopimus (ns. Geneven sopimus) ja Euroopan ihmisoikeussopimus – käytännön toteutuksen kannalta on ongelmallista, jos niitä sovelletaan eri maissa toisistaan selvästi poikkeavilla tavoilla. Lisäksi valtioiden pakolaispolitiikan erojen perusteella voidaan ajatella, että jotkut maat laistavat vastuusta kantaa pakolaisten vastaanottamisen humanitaarista taakkaa.

Viime vuoden loppupuolen dramaattisissa vaiheissa kysymys turvapaikanhakijoiden kohtelusta kytkeytyi kuitenkin etenkin haluun tarkastella, ovatko oman maan linjaukset ja käytännöt väljempiä kuin muiden maiden. Liberaalin politiikan, jossa pakolaisen status tai oleskelulupa muulla suojeluperusteella myönnetään muita maita helpommin, pelättiin houkuttelevan maahan lisää turvapaikanhakijoita.

Pakolaispolitiikan kansallisia eroja toteutuneiden päätösten kautta on tutkittu systemaattisesti ja riittävän tarkasti ihmeen vähän. Helposti saatavilla olevat luvut hakijamääristä sekä myönteisistä ja kielteisistä päätöksistä eivät myöskään anna luotettavaa tietoa, koska eri maihin tulee erilaisia turvapaikanhakijoita esimerkiksi maantieteellisistä ja historiallisista syistä.

Yhä on syytä muistuttaa esimerkiksi siitä, että Euroopan pakolaiskriisi kosketti Suomea vuonna 2015 vain rajallisesti, koska syyrialaisia ja eritrealaisia ei tullut Suomeen juuri lainkaan. Suomi ja Ruotsi poikkeavat toisistaan siinä, että viimeksi mainittuun maahan on tullut Suomea paljon enemmän turvapaikanhakijoita, mutta lisäksi myös turvapaikanhakijoiden rakenteellinen kompositio on ollut hyvin erilainen.

Tästä syystä hollantilaisen tutkijan Arjen Leerkesin Alankomaiden hallitukselle viime vuoden lopulla tekemää selvitystä voidaan pitää erittäin tervetulleena. Siinä on pyritty lisäämään kansainvälisen vertailun luotettavuutta Euroopan unionin jäsenmaiden ja EFTA-maiden välillä siten, että otetaan huomioon kuhunkin maahan vuonna 2014 pyrkineiden turvapaikanhakijoiden taustamaa, ikä ja sukupuoli.

Leerkesin raportti ”How (un)restrictive are we?: ’Adjusted’ and ’expected’ asylum recognition rates in Europe” löytyy Alankomaiden turvallisuus- ja oikeusministeriön sivuilta.

Leerkes käyttää kahta analyysivälinettä, vakioitua turvapaikkahakemusten hyväksymisastetta (”adjusted recognition rate”) ja hakemusten odotettua hyväksymisastetta (”expected recognition rate”). Molempia verrataan raportissa toteutuneeseen tilanteeseen.

Vakioidulla hyväksymisasteella Leerkes tarkoittaa hakemusten hyväksymisastetta tietyssä maassa sen jälkeen kun turvapaikanhakijoiden taustamaa, ikä ja sukupuoli sekä kyseisen hakijarakenteen kohtelu koko EU-/EFTA-alueella on otettu huomioon. Tämä mahdollistaa valtioiden asettamisen järjestykseen niiden vakioidun hyväksymisasteen perusteella.

Odotettu hyväksymisaste tarjoaa puolestaan hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten prosenttiosuuden, joka se olisi tietyssä maassa, jos kyseisen maan hyväksymisaste olisi taustamaa, ikä ja sukupuoli huomioiden sama kuin se on keskimäärin ollut EU:n/EFTA:n alueella kokonaisuudessaan. Tätä lukua voidaan verrata tosiasiallisesti toteutuneisiin hakemusten hyväksymiseen ja todeta joko enemmän tai vähemmän tosiasiallisesti hyväksyttyjä hakemuksia suhteessa eurooppalaiseen keskiarvoon.

Molemmissa tapauksissa Leerkesin analyysi sisältää erillisen tarkastelun kaikkien myönteisten päätösten osalta sisältäen sekä kansainvälisten sopimusten (Geneven sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus) nojalla tehdyt päätökset pakolaisen statuksen myöntämisestä että kansallisin perustein tehdyt päätökset oleskeluluvan myöntämisestä muulla suojeluperusteella. Tämä erittely on välttämätöntä, koska viimeksi mainittujen päätösten suhde kaikkiin päätöksiin vaihtelee eri maissa.

Vakioidun myöntämisasteen tarkastelu osoittaa, kuinka tärkeätä on päästä eteenpäin yksinkertaisista myöntämis- ja hylkäämisluvuista, joissa ei oteta huomioon turvapaikanhakijoiden eroja eri maissa. Erittäin suuret erot valtioiden välillä tasoittuvat, kun taustamaa, ikä ja sukupuoli otetaan huomioon. Myös maiden järjestys vaihtuu, ja etenkin tällä on suuri merkitys asiasta käytävälle yhteiskunnalliselle keskustelulle sekä tietenkin myös poliittiselle päätöksenteolle.

Suomen maahanmuuttokriittisille tarkennettu analyysi tarjoaa hyviä uutisia siinä mielessä, että vuonna 2014 Suomessa turvapaikanhakijalla on eurooppalaisessa vertailussa ollut suhteellisen hyvät mahdollisuudet saada pakolaisen status tai oleskelulupa muulla perusteella. Kritiikkiin on siis tässä mielessä ollut jonkin verran aihetta. Jos huomioidaan vain hakijoiden taustamaa, Suomi oli Italian ohella Euroopan kärkimaita hakemusten hyväksymisessä. Kun otetaan huomioon myös ikä ja sukupuoli, maamme tipahtaa sijalle viisi (sijalle neljä, jos vain kansainvälisten sopimusten perusteella tehdyt myönteiset päätökset huomioidaan).

Huonommat uutiset niille, joiden mielestä Suomessa on ollut aivan liian lepsu pakolaispolitiikka, seuraavat kuitenkin siitä havainnosta, että taustamuuttujien vakioinnin jälkeen maiden väliset erot osoittautuvat lopulta melko pieniksi. Kaikkien myönteisten päätösten osalta Italia (noin 68 %) sekä hieman vähäisemmissä määrin Sveitsi ja Malta ovat olleet vuonna 2014 Euroopan selvästi liberaalimpia maita, kun taas Kreikassa, Unkarissa, Romaniassa ja Luxemburgissa on ollut muita maita tiukempi linja. Muiden viidentoista maan osalta* vakioitu hyväksymisaste vaihtelee hieman alle neljänkymmenen prosentin (”tiukimpina” Tanska, Alankomaat, Espanja, Britannia) ja vähän yli viidenkymmenen prosentin (”liberaalimpana” Suomi, Tsekin tasavalta) välillä.

Odotettu hyväksymisaste kertoo puolestaan, että vuonna 2014 Suomi teki 342 myönteistä päätöstä enemmän kuin mitä olisi tehty, jos Suomessa tehtyjen päätösten kohtalo olisi ollut sama kuin mikä tällä hakijaryhmällä oli koko EU- ja EFTA-alueella taustamaa, ikä ja sukupuoli huomioiden. Päätöksiä tehtiin tuolloin kaikkiaan 3 230, ja niistä myönteisiä oli 2 165. Ero toteutuneen hyväksymisasteen (67 %) ja odotetun hyväksymisasteen (56 %) välillä oli kymmenisen prosenttia.

Leerkes myöntää, että suoritettu analyysi ei ole lopullinen. Erinäisten aineistoon liittyvien metodologisten ongelmien lisäksi toteutuneeseen hyväksymisasteeseen ja sen vaihteluun voi vaikuttaa myös muita syitä kuten vastaanottavan yhteiskunnan taloudellinen ja työllisyystilanne sekä asenneilmapiiri. Hän viittaa raportissaan myös tutkimuksessa osoitettuun kiinnostavaan havaintoon, jonka mukaan konservatiivisesti ajattelevat päätöksentekijät tekivät vähemmän myönteisiä päätöksiä kuin progressiivisten arvojen kannattajat.

Joka tapauksessa on helppo yhtyä Leerkesiin siinä, että eurooppalaisen pakolaispolitiikan tilastollisessa seurannassa pitäisi ottaa turvapaikanhakijoiden kompositio nykyistä paremmin huomioon esimerkiksi suhteuttamalla päätökset hakijoiden taustamaahan, ikään ja sukupuoleen kussakin maassa.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana politiikkaa on kiristetty useissa Euroopan maissa, joissain tapauksissa tavalla, joka vaikuttaa kansainvälisten sopimusten radikaalilta uudelleentulkinnalta ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta huonompaan suuntaan. Jos näitä askelia otetaan sillä perusteella, että oletetaan oman maan linjausten ja käytäntöjen olevan muita maita väljempiä ja liberaalimpia, niin olisi hyvä, jos nämä oletukset perustuivat tosiasioihin eikä kuvitelmiin.

* Tarkemmasta analyysistä Leerkes jätti pois ne yhdeksän maata, joissa oli vuonna 2014 tehty alle 500 päätöstä turvapaikkahakemuksesta. Lisäksi Itävallan tiedot puuttuivat vuoden 2014 Eurostatin tilastoista, joista analyysin tiedot on poimittu.

 

 

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s